FT, dosentti Osmo Kuusi on toiminut tulevaisuuksientutkimuksen puolesta jo 1960- ja 70-lukujen taitteesta lähtien, saatuaan ensimmäisen innostuksensa alaan kuultuaan julkistalouden professori Olavi Niitamon Herman Kahnin The Year 2020 -kirjaan pohjautuvan luennon. Kuusen ensimmäisiä tulevaisuustöitä olivat alaa sivuavien artikkeleiden kääntäminen suomeksi sittemmin Tilastokeskuksen suunnitteluosaston päälliköksi siirtyneen Niitamon ohjauksessa.
Kuusi on merkittävästi edistänyt tulevaisuuksientutkimusta, lähtien jo kyseisen termin monikkomuodon levittämisestä. Käytännöllisen filosofian pro gradu -työssään vuonna 1974 Kuusi työsti Yleistä konsistenssiteoriaa, josta hän on ajan mittaan kehittänyt yhä vankempaa pohjaa tulevaisuuksista tietämiselle, viimeisimpänä versiona Futura-lehden 2/19-numerossa esittelemänsä GFC 3.0 -kehikon (General Frame of Consistence). Työ ei ole kuitenkaan jäänyt vain teoreettiselle tasolle, vaan Kuusi on tuonut teoriaa käytäntöön sekä menetelmäkehityksen, että käytännön sovellusten kautta. Argumenttidelfoi, tulevaisuuskartta ja radikaalien teknologioiden arviointikehikko ovat vain muutamia esimerkkejä menetelmistä ja lähestymistavoista, joissa hänellä on ollut merkittävä rooli.
Kuusi on pitkän uransa aikana toiminut laajasti useissa poliittista päätöksentekoa tukevissa ennakointihankkeissa, mm. hyvinvointiin ja teknologioihin liittyen. Hän on tehnyt työtä digitalisaation, sote-uudistuksen ja monen muun nykyhetkessä ajankohtaisen ilmiön parissa kauan ennen niiden valtavirtaistumista. Hän on myös toiminut useissa verkostoissa ja asiantuntijarooleissa, mm. Tulevaisuusvaliokunnan pysyvänä asiantuntijana ja kansainvälisen Millennium-hankkeen Suomen noodissa.
Tulevaisuuden tutkimuksen seurassa Osmo Kuusi on toiminut erittäin aktiivisesti. Puheenjohtajana hän on toiminut kahteen otteeseen: vuosina 1997-2001 ja 2016-2017. Hänen aktiivisuutensa ei myöskään ole lainkaan vähentymässä, vaan hän on edelleen mukana seminaarien järjestelyissä, julkaisutoiminnassa ja hallitustyöskentelyssä. Hän on myös tukenut henkilökohtaisesti useita uusia aloitteita, kuten kansallista Tulevaisuuspäivää.
Laajan mielenkiintonsa, asiantuntijuutensa ja verkostojensa myötä – aina filosofiasta semantiikkaan, talouteen, teknologiaan, päätöksentekoon ja humanismiin – Kuusi on edistänyt tulevaisuuksientutkimusta moneen suuntaan. Hän on malliesimerkki tulevaisuuksientutkijasta ja tulevaisuuksien tekijästä. Kutsumme hänet ilolla seuramme kunniajäseneksi.
Helsingissä 13.11.2019
Seuran hallituksen puolesta,
puheenjohtaja Mikko Dufva
pääsihteeri Hazel Salminen