Uusien artikkelien oletuskategoria. Artikkelit tulee aina merkitä myös johonkin muuhun kategoriaan. Artikkelilta tulee poistaa Ajankohtaista-kategoria, kun artikkelin ei enää haluta näkyvän etusivun nostoissa.
Tulevaisuuden tutkimuksen seura on sitounut julkaisutoiminnassaan noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa 2012 (HTK 2012) -ohjetta. Seura on parhaillaan prosessissa uusia sitoumuksensa uuteen HTK 2023 -ohjeeseen.
HTK-ohje on tiede- ja tutkimusyhteisön itsesääntelyyn perustuva yleisen tason ohje. Ohjeeseen sitoutuminen velvoittaa organisaatioita noudattamaan sitä kaikessa tutkimuksessa ja välittömästi siihen liittyvässä toiminnassa ja kaikilla tieteenaloilla. Ohje velvoittaa organisaatioita ilmoittamaan TENKille kaikista tietoonsa tulleista hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyistä.
HUOM! Päivitämme parhaillaan tätä sivua / 27.9.2024
Futura-lehden kaikki tekstit julkaistaan avoimesti (open access) Journal.fi-julkaisualustalla 12 kuukauden embargolla.
Lisenssit
Vertaisarvioidut artikkelit julkaistaan numerosta 3/2024 alkaen CC BY-NC-ND 4.0 -lisenssillä (Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen). Täältä saat lisätietoja lisenssin ehdoista. Yksittäistapauksissa voidaan tekijän pyynnöstä käyttää muita lisenssejä (esim. CC BY-ND 4.0). Myös muita kuin vertaisarvioituja artikkeleita voidaan sopimuksen mukaan lisensoida. Eri CC-lisensseistä saat lisätietoa täältä. Lisenssit on merkitty kunkin tekstin taitettuun tiedostoon. Lisensoimattomia avoimia tekstejä saa kopioida, tulostaa ja jakaa muussa kuin henkilökohtaisessa tarkoituksessa Kopioston kopiointiluvan ehtojen mukaisesti.
Tekijänoikeudet ja rinnakkaistallennus
Kaikkien tekstien ja kuvien tekijänoikeudet säilyvät tekijöillä. Lehti saa teksteihin ja kuviin kertajulkaisuoikeuden painetussa muodossa sekä oikeuden julkaista ne avoimesti julkaisualustalla. Kirjoittajien tulee varmistaa, että kaikkiin materiaaleihin on hankittu julkaisulupa.
Tekijät voivat halutessaan rinnakkaistallentaa vertaisarvioidun artikkelinsa oikoluetun käsikirjoitusversion viiveettä korkeakoulujen julkaisuarkistoihin. Muiden kuin vertaisarvioitujen tekstien rinnakkaistallennus avoimiin julkaisuarkistoihin sallitaan 12 kk viiveellä tai pyynnöstä aiemmin.
Jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai tekijän muokkaamana toisaalla, tulee Futura-lehti mainita alkuperäisenä julkaisukanavana ja lisätä linkki artikkelin alkuperäiseen versioon Journal.fi-alustalla.
Mikäli esimerkiksi maksullista täydennyskoulutusta tarjoava toimija (kuten avoimet yliopistot, kansanopistot ja työväenopistot) haluaa käyttää verkkoarkiston sisältöjä opetusmateriaalina, tähän voi pyytää erillisen luvan lehdeltä.
Tutuseura.fi-sivuston rakennetta, muotoilua, sisältöä ja vanhojen tietojen käsittelyä uudistetaan elo-syyskuussa 2024. Tavoitteena on sekä parempi käytettävyys että helpompi ylläpito.
Aiemmat oikopolut eivät välttämättä enää toimi.
Jos huomaat puutteita tai virheitä, jotka vaikuttavat olevan pysyviä eikä muokkaustyön välivaiheita, lähetä niistä vinkki seuran toimistoon: toimisto@tutuseura.fi
Torstai14.11.2024 klo 10-16.30 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
Tämä seminaari tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden kuulla eri näkökulmia rauhasta ja sen merkityksestä yhteiskunnassamme. Tutuseuran järjestämä seminaari tuo yhteen monipuolisen joukon puhujia, ajatuksia ja ideoita, jotka voivat inspiroida ja avata uusia mahdollisuuksia rauhan edistämiseksi.
Yhdessä voimme tarkastella, miten voimme vaikuttaa rauhan rakentamiseen omassa ympäristössämme ja laajemmin maailmassa. Tervetuloa mukaan oppimaan, keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia rauhan tulevaisuudesta!
Lisätietoja: toimisto@tutuseura.fi
Hinta: Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäsenet 60 euroa, opiskelijat 30 euroa, muut 105 euroa.
Hinta sisältää seminaarin, aamukahvin ja iltapäiväkahvin.
Huom! 31.10.2024 mennessä ilmoittautuneille 5 € alennus. Hinta sisältää seminaarin, aamukahvin ja iltapäiväkahvin. Lasku lähetetään sähköpostitse ilmoittautumisen yhteydessä annettuun sähköpostiosoitteeseen.
Peruutukset maksutta 4.11.2024 asti, sen jälkeen palautetaan vain 50 % osallistumismaksusta.
Seminaarin yhteyteen kokoamme esille tutuseuran jäsenten ja seuran ystävien rauha-aiheista taidetta. Otamme vielä teoksia ja teosehdotuksia vastaan, joten ole yhteydessä (riika.raisanen@tutuseura.fi) jos olet kiinnostunut saamaan teoksesi esille.
9:30-10:00
Ilmoittautuminen ja aamukahvit
Tilaisuus alkaa 10:00
10:00-10:10
Tilaisuuden avauspuheenvuoro
10:10-10:40
Oikeudenmukainen rauha (?) – Jukka Kekkonen
10:40-11:10
Rauhan välttämättömyys – Markku Kivinen
11:10-11:35
Ympäristökriisi, turvallisuus ja rauhan mahdollisuudet – Emma Hakala
Sotilaat rauhaa rakentamassa ja turvaamassa – Jorma Ala-Sankila
14:00-14:30
Feministinen rauha – Marianne Laxén
KAHVITAUKO 14.30-15
15:00-15:30
Sorto, sekasorto vai sosiaalipolitiikka? – Ilkka ja Vappu Taipale
15:30-15:55
Mitä rauhannobelisti Martti Ahtisaari nyt ajattelisi? – Katri Merikallio
15:55-16:20
Pelosta luottamukseen – Arja Alho
16:20-16:30
Seminaarin loppupuheenvuoro
Puhujat
Jukka Kekkonen – Oikeudenmukainen rauha?
Jukka Kekkonen on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori Helsingin yliopistossa. Hän aloitti professuurissa vuonna 1995 ja eläköityi syyskuussa 2021. Kekkosen tutkimukset ovat käsitelleet rikosoikeuden ja kontrollipolitiikan historiaa, taloudellisen sääntelyn historiaa sekä Suomen oikeuskulttuurin historiaa. Uusimmassa vahvasti tieteidenvälisessä tutkimuksessaan (2016) Kekkonen vertailee systemaattisesti poliittista väkivaltaa ja oikeudenkäyttöä Suomen ja Espanjan sisällissodissa. Yhteiskunnallisissa kirjoituksissaan ja julkisissa esiintymisissään tarkastellut erityisesti oikeusvaltion ja kansanvallan tilaa.
Markku Kivinen – Rauhan välttämättömyys
Yhteiskuntatieteilijä ja kirjailija Markku Kivinen on emeritusprofessori Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa, joka on Euroopan suurin Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuskeskus. Hän toimi instituutin johtajana 1996-2018. Aiemmin hän on toiminut sosiologian professorina Lapin yliopistossa ja vierailevana professorina Michiganin yliopistossa. Hänen tutkimusalueensa ovat yhteiskuntateoria, valta, eriarvoisuus ja kulttuuriset rakenteet. Hänellä on yli 300 julkaisua keskeisistä sosiologisista aiheista. Kivinen on johtanut monia Suomen Akatemian, EU:n ja NordForskin rahoittamia tutkimusprojekteja. Vuosina 2012-2020 hän johti myös Suomen Akatemian huippuyksikköä ”Venäjän modernisaation valinnat”.
Markku Kivinen on toiminut useissa kansainvälisissä neuvottelukunnissa ja toimitusneuvostoissa. Hän on Routledge Series Studies on Contemporary Russia -lehden päätoimittaja. Hänen viimeisin kirjansa on Russian Modernization: A New Paradigm (Routledge 2021). Hän kirjoittaa säännöllisesti populaareja Venäjä-artikkeleita, ja kotimainen ja ulkomainen media on haastatellut häntä satoja kertoja. Hän on Venäjän tiedeakatemian sosiologian instituutin kunniatohtori, Euraasian tiedeakatemian täysjäsen (akateemikko). Markku Kivinen palkittiin Helsingin kaupungin tiedepalkinnolla 2014, Helsingin yliopiston hopeamitalilla 2011, Maanpuolustuskorkeakoulun mitalilla 2018 ja Vuoden kansalaisaktiivina 2009. Kivisen esikoisromaani Betonijumalia julkaistiin huhtikuussa 2009. Se on kuvaus suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumisesta 1970-luvun molemmin puolin. Romaanin tapahtumat sijoittuvat Kivisen nuoruusvuosien Tapiolaan. Romaanin saksankielinen käännös Betongötter julkaistiin elokuussa 2014. Kivisen toinen romaani, Venäjän uhkaa Suomelle kuvaava Lähetin loppupeli, julkaistiin elokuussa 2016. Syksyllä 2024 Suomen Akatemian huippuyksikön pääteos ilmestyy myös venäjäksi.
Emma Hakala – Ympäristökriisi, turvallisuus ja rauhan mahdollisuudet
Emma Hakala on Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija. Hänen tutkimuksensa keskittyy ympäristöturvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaan, kuten kansainvälisten toimijoiden rooliin ympäristöturvallisuuden käytäntöjen rakentajina. Hän johtaa ”Ilmastonmuutos ja Suomen huoltovarmuus”-projektia sekä konfliktianalyysiä käsittelevää osaa “Water Cooperation and Peace – Finnish Water Way” -projektissa, jota UPI toteuttaa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyökumppanina.
Hakala valmistui valtiotieteiden tohtoriksi poliittisesta historiasta Helsingin yliopistosta vuonna 2019. Hänen väitöskirjansa keskittyi ympäristön turvaamiseen ja kansainvälisten järjestöjen rooliin konfliktin jälkeisellä Länsi-Balkanilla. Hakala on aiemmin suorittanut poliittisen historian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Hän toimii lisäksi tutkijatohtorina Helsingin yliopiston “Toxic Crimes: Legal Activism against Wartime Environmental Destruction” -projektissa ja on monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön jäsen.
Anja Nystén on kirjoittanut Kemikaalikimara-otsikon alla kaksi tietokirjaa kemiallisista aineista arjessamme ja pitänyt saman nimistä blogia. Vuonna 2015 Kuluttajaliitto palkitsi hänet Vuoden Kuluttajateko-palkinnolla ja vuonna 2016 Suomentiedetoimittajain liitto Tiedeviestintä-palkinnolla.
Anja Nystén toimii Nefco:n (Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö) ympäristö- ja kestävän kehityksen johtajana ja on työskennellyt Nefco:ssa 14 vuoden ajan. Koulutukseltaan Anja Nystén on kemiantekniikan diplomi-insinööri. Hänen asiantuntemuksensa kattaa kestävien investointien edistämisen ja ympäristövaikutusten arvioinnin rahoituspäätöksissä. Hän on mukana sekä innovatiivisten vihreiden teknologioiden ja ratkaisujen kansainvälistämisessä että uusiutuvan energian ohjelmissa Afrikassa ja Ukrainan jälleenrakennuksessa.
Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö Nefco on vuonna 1990 perustettu kansainvälinen rahoituslaitos. Nefco pyrkii nopeuttamaan vihreää siirtymää. Oman pääomansa (Nefco Investment Fund) lisäksi Nefco hallinnoi useita rahastoja eri lahjoittajien puolesta ja tukee niiden kautta ympäristöön ja ilmastoon liittyviä hankkeita ja ohjelmia. Nefcon vihreä elvytys ohjelma (Nefco Green Recovery Programme for Ukraine) tarjoaa taloudellista tukea ja teknistä apua Ukrainan kunnille sodan suorien ja välillisten seurausten käsittelemiseksi.
Vesa Valtonen – Jos haluat rauhaa…
Vesa Valtonen on kokonaisturvallisuuden dosentti (MPKK), sotatieteiden tohtori ja prikaatikenraali. Hän on työskennellyt muun muassa tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Turvallisuuskomitean pääsihteerinä. Hän toimii nykyisin Pääesikunnan komentopäällikkönä.
Valtonen on varautumisen ja turvallisuustoimijoiden yhteistyön asiantuntija.
Jorma Ala-Sankila – Sotilaat rauhaa rakentamassa ja turvaamassa
Kenraalimajuri, evp
Jorma Ala-Sankila on toiminut Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajana vuodesta 2021 lähtien. Hän on ollut puolustusvoimien palveluksessa vuosina 1977-2016. Tehtäviä mm. Utin Jääkärirykmentin komentaja, Puolustusvoimien Kansainvälisen keskuksen johtaja, Karjalan Prikaatin komentaja, Pääesikunnan valmiuspäällikkö, Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja ja Maavoimien esikuntapäällikkö. Puolustusasiamiehenä Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa. Rauhanturvatehtävissä Bosnia-Hertsegovinassa ja Kosovossa. Ala-Sankila siirtyi reserviin vuonna 2016.
Marianne Laxén – Feministinen rauha
Marianne Laxénin elämänuran punainen lanka on ollut työ sukupuolten tasa-arvon, pohjoismaisen yhteistyön ja rauhan hyväksi. Hän on toiminut Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tutkijana, Sosialidemokraattiset Naiset-järjestön pääsihteerinä, Pohjoismaisen ministerineuvoston virkamiehenä sekä Ruotsin hallituskanslian tasa-arvotoimiston johtajana.
Marianne on Women´s International League for Peace and Freedom (WILPF) Suomen osaston hallituksen jäsen, sekä kansainvälisen liiton sääntötoimikunnan puheenjohtaja. Hän toimii Suomen Rauhanliiton varapuheenjohtajana ja on ollut aloitteentekijänä uuden pohjoismaisen rauhanverkoston perustamiseksi; Nordic Peace Alliance (NPA) joka perustettiin viime vuonna. Nyt hän on NPA:n koordinaatiotyöryhmän toinen suomalainen jäsen.
Ilkka ja Vappu Taipale – Sorto, sekasorto vai sosiaalipolitiikka?
Ilkka ja Vappu Taipale ovat omien sanojensa mukaan kaksi vanhaa rauhanaktivistia. He ovat tehneet elämäntyönsä sekä lääketieteen ja politiikan että ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämisen parissa.
Katri Merikallio – Mitä rauhannobelisti Martti Ahtisaari nyt ajattelisi?
Katri Merikallio, VTM, on tietokirjailija ja toimittaja. Merikallio on kirjoittanut mm. kirjat Miten rauha tehdään – Ahtisaari ja Aceh, Matkalla – Martti Ahtisaaren tarina (yhdessä Tapani Ruokasen kanssa) sekä Näin syntyy rauha – Martti Ahtisaaren CMI:n matka suomalaiseksi menestystarinaksi (yhdessä Antti Ämmälän kanssa).
Merikallio työskenteli toimittajana Suomen Kuvalehdessä 1995-2019
Arja Alho – Pelosta luottamukseen
VTT, sosiologia HY (2004) ja Ydin-lehden päätoimittaja (2009-).
Arja Alho on myös toiminut poliittisena päättäjänä 1980-luvun alusta alkaen eri jaksoja aina tähän päivään asti: kuntapäättäjä Helsinki ja Siuntio, kansanedustaja ja valtioneuvoston jäsen.
Kohti tulevaisuutta – Uusia maailmoja, tulevia tekijöitä – Anita Rubinin muistoseminaari
6.–7.9.2024 Otavan Opisto, Mikkeli
”Todellisuutemme rajat muuttuvat jatkuvasti. Päivittäin kantautuu median kautta tietoa uuden teknologian saavutuksista, jotka ovat toinen toistaan kiehtovampia ja jännittävämpiä. Uusia maailmoja avautuu nuoren eteen jokaisen uuden keksinnön myötä ja se, mikä vielä tänään tuntuu mahdottomalta, onkin jo huomenna mahdollista. Mahdollisen rajat piirtyvät päivittäin uudelleen kumoutuakseen taas uuden tiedon edestä hetken kuluttua. Mikään ei tunnu enää sillä tavalla pysyvältä ja varmalta, että sen varaan voisi rakentaa elämänsä ja ripustaa oman todellisuutensa toiveineen ja tavoitteineen.” (Anita Rubin)
Anita Rubin oli merkittävä tekijä tulevaisuudentutkimuksen ja nuorisotutkimuksen kentällä, ja hänen työnsä on inspiroinut monia tutkijoita ja ammattilaisia. Seminaarissa nostetaan esiin Anitan elämäntyötä, tulevaisuuskuvia ja nuorisotutkimusta.
Kaksipäiväisen seminaarin aikana kuullaan useita asiantuntijapuheenvuoroja sekä tehdään kokeiluja tekoälyn kanssa. Seminaari tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa.
Futuran 2/2024-numeron teemana on Transformatiivinen tulevaisuustyö. Sen vierailevina päätoimittajina toimivat Sanna Ketonen-Oksi, Minna Halonen ja Matti Minkkinen.
Tulevaisuudentutkimus on alan alkuvaiheista lähtien pyrkinyt saamaan aikaan toivottavia muutoksia ja vaikuttamaan yksilöihin, organisaatioihin, ja yhteiskuntiin. Tässä Futurassa tavoitteemme on käydä keskustelua transformatiivisen tulevaisuustyön teorioista, metodeista, käytännön esimerkeistä ja arvioinnista jne. Erityisen kiinnostuneita olemme muutosprosessien ja niiden edellytysten tai esteiden syvällisestä ymmärtämisestä sekä niiden vaikutuksista.
Kutsumme mukaan transformatiivista tulevaisuustyötä eri tieteenaloilta ja eri näkökulmista tarkastelevia kirjoittajia. Näkökulmana voi siis yhtä hyvin olla vaikkapa oppimista, liike-elämää tai yhteiskunnallista muutosta edistävä tulevaisuustyö kuin esimerkiksi teemaan liittyvä käsitteellinen pohdinta tai mahdollisten tulevaisuuden kehityssuuntien tarkastelu. Kirjoitukset voivat käsitellä myös (uusia) menetelmiä, joskin toivomme pääpainon olevan siinä, miten ne edistävät transformatiivisuutta.
Mahdollisia aiheita ovat esimerkiksi:
kriittisen ja transformatiivisen tulevaisuudentutkimuksen ominaispiirteet ja/tai kehitys
tulevaisuudentutkimuksen ja/tai ennakoinnin rooli transformatiivisen muutoksen edistäjänä
uudet ja nousevat teknologiat transformatiivisen tulevaisuustyön mahdollistajana
transformatiivisen tulevaisuustyön käytännön soveltaminen eri aloilla
tulevaisuustyön vaikutusten ja toimijuuden muutoksen arviointi
Futura on kunnianhimoisesti monitieteisiä ja -näkökulmaisia tulevaisuuskeskusteluja edistävä tiedelehti. Futurassa julkaistaan niin vertaisarvioitavia artikkeleita, artikkeleita, katsauksia, kirja-arvosteluja, puheenvuoroja kuin muita vapaamuotoisempia kirjoituksia. Kirjoitusten tulee olla vahvasti tulevaisuudentutkimukseen ja ennakoinnin maailmaan kytkeytyviä ja siksi kirjoituksissa tulisi käyttää tulevaisuudentutkimuksen lähteitä. Kirjoitusohjeet: https://www.tutuseura.fi/wp-content/uploads/2011/10/Futuran_ohjeita_kirjoittajille-2.pdf.
Tarvittaessa ota yhteyttä: sanna.ketonen-oksi@laurea.fi.
Tähän numeroon 2/2024 ehdotettavat tekstit ja abstraktit tulee lähettää FUTURA-lehden toimituksen portaaliin: https://journal.fi/futura. Maksimissaan 250 sanan abstraktien määräpäivä on 08.06.2023. Hyväksyttyjen abstraktien pohjalta syntyvien valmiiden tekstien määräpäivä on 15.01.2024 vertaisarvioiduille teksteille ja 28.02.2024 muille teksteille.
