Posted on : By : Tutuseura Posted in : Ajankohtaista

Futura-lehden avoimen julkaisemisen periaatteet ja käyttöehdot

HUOM! Päivitämme parhaillaan tätä sivua / 27.9.2024

Futura-lehden kaikki tekstit julkaistaan avoimesti (open access) Journal.fi-julkaisualustalla 12 kuukauden embargolla.

Lisenssit

Vertaisarvioidut artikkelit julkaistaan numerosta 3/2024 alkaen CC BY-NC-ND 4.0 -lisenssillä (Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen). Täältä saat lisätietoja lisenssin ehdoista. Yksittäistapauksissa voidaan tekijän pyynnöstä käyttää muita lisenssejä (esim. CC BY-ND 4.0). Myös muita kuin vertaisarvioituja artikkeleita voidaan sopimuksen mukaan lisensoida. Eri CC-lisensseistä saat lisätietoa täältä. Lisenssit on merkitty kunkin tekstin taitettuun tiedostoon. Lisensoimattomia avoimia tekstejä saa kopioida, tulostaa ja jakaa muussa kuin henkilökohtaisessa tarkoituksessa Kopioston kopiointiluvan ehtojen mukaisesti.

Tekijänoikeudet ja rinnakkaistallennus

Kaikkien tekstien ja kuvien tekijänoikeudet säilyvät tekijöillä. Lehti saa teksteihin ja kuviin kertajulkaisuoikeuden painetussa muodossa sekä oikeuden julkaista ne avoimesti julkaisualustalla. Kirjoittajien tulee varmistaa, että kaikkiin materiaaleihin on hankittu julkaisulupa.

Tekijät voivat halutessaan rinnakkaistallentaa vertaisarvioidun artikkelinsa oikoluetun käsikirjoitusversion viiveettä korkeakoulujen julkaisuarkistoihin. Muiden kuin vertaisarvioitujen tekstien rinnakkaistallennus avoimiin julkaisuarkistoihin sallitaan 12 kk viiveellä tai pyynnöstä aiemmin.

Jos teksti julkaistaan myöhemmin samassa muodossa tai tekijän muokkaamana toisaalla, tulee Futura-lehti mainita alkuperäisenä julkaisukanavana ja lisätä linkki artikkelin alkuperäiseen versioon Journal.fi-alustalla.

Mikäli esimerkiksi maksullista täydennyskoulutusta tarjoava toimija (kuten avoimet yliopistot, kansanopistot ja työväenopistot) haluaa käyttää verkkoarkiston sisältöjä opetusmateriaalina, tähän voi pyytää erillisen luvan lehdeltä.

Posted on : By : Tutuseura Posted in : Ajankohtaista|Tapahtumat|Top Ten Futures

Top Ten Futures XIV (2024): Rauhan monet mahdollisuudet

Torstai 14.11.2024 klo 10-16.30
Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki 

Tämä seminaari tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden kuulla eri näkökulmia rauhasta ja sen merkityksestä yhteiskunnassamme. Tutuseuran järjestämä seminaari tuo yhteen monipuolisen joukon puhujia, ajatuksia ja ideoita, jotka voivat inspiroida ja avata uusia mahdollisuuksia rauhan edistämiseksi.

Yhdessä voimme tarkastella, miten voimme vaikuttaa rauhan rakentamiseen omassa ympäristössämme ja laajemmin maailmassa. Tervetuloa mukaan oppimaan, keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia rauhan tulevaisuudesta!

Lisätietoja: toimisto@tutuseura.fi

Hinta:
Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäsenet 60 euroa,
opiskelijat 30 euroa,
muut 105 euroa.

Hinta sisältää seminaarin, aamukahvin ja iltapäiväkahvin.

Ilmoittaudu seminaariin tästä!

Huom! 31.10.2024 mennessä ilmoittautuneille 5 € alennus. Hinta sisältää seminaarin, aamukahvin ja iltapäiväkahvin. Lasku lähetetään sähköpostitse ilmoittautumisen yhteydessä annettuun sähköpostiosoitteeseen.

Peruutukset maksutta 4.11.2024 asti, sen jälkeen palautetaan vain 50 % osallistumismaksusta.

Seminaarin yhteyteen kokoamme esille tutuseuran jäsenten ja seuran ystävien rauha-aiheista taidetta. Otamme vielä teoksia ja teosehdotuksia vastaan, joten ole yhteydessä (riika.raisanen@tutuseura.fi) jos olet kiinnostunut saamaan teoksesi esille.

9:30-10:00Ilmoittautuminen ja aamukahvit
Tilaisuus alkaa 10:00
10:00-10:10Tilaisuuden avauspuheenvuoro
10:10-10:40Oikeudenmukainen rauha (?) – Jukka Kekkonen
10:40-11:10Rauhan välttämättömyys – Markku Kivinen
11:10-11:35Ympäristökriisi, turvallisuus ja rauhan mahdollisuudet – Emma Hakala
11:35-12:00Rahoittajana kestävää yhteiskuntaa rakentamassa – Anja Nystén
LOUNAS 12-13
13.00-13.30Jos haluat rauhaa… – Vesa Valtonen
13:30-14:00Sotilaat rauhaa rakentamassa ja turvaamassa – Jorma Ala-Sankila
14:00-14:30Feministinen rauha – Marianne Laxén
KAHVITAUKO 14.30-15
15:00-15:30Sorto, sekasorto vai sosiaalipolitiikka? – Ilkka ja Vappu Taipale
15:30-15:55Mitä rauhannobelisti Martti Ahtisaari nyt ajattelisi? – Katri Merikallio
15:55-16:20Pelosta luottamukseen – Arja Alho
16:20-16:30Seminaarin loppupuheenvuoro

Puhujat

Jukka Kekkonen – Oikeudenmukainen rauha?

Jukka Kekkonen on oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori Helsingin yliopistossa. Hän aloitti professuurissa vuonna 1995 ja eläköityi syyskuussa 2021. Kekkosen tutkimukset ovat käsitelleet rikosoikeuden ja kontrollipolitiikan historiaa, taloudellisen sääntelyn historiaa sekä Suomen oikeuskulttuurin historiaa. Uusimmassa vahvasti tieteidenvälisessä tutkimuksessaan (2016) Kekkonen vertailee systemaattisesti poliittista väkivaltaa ja oikeudenkäyttöä Suomen ja Espanjan sisällissodissa. Yhteiskunnallisissa kirjoituksissaan ja julkisissa esiintymisissään tarkastellut erityisesti oikeusvaltion ja kansanvallan tilaa.

Markku Kivinen – Rauhan välttämättömyys

Yhteiskuntatieteilijä ja kirjailija Markku Kivinen on emeritusprofessori Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa, joka on Euroopan suurin Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuskeskus. Hän toimi instituutin johtajana 1996-2018. Aiemmin hän on toiminut sosiologian professorina Lapin yliopistossa ja vierailevana professorina Michiganin yliopistossa. Hänen tutkimusalueensa ovat yhteiskuntateoria, valta, eriarvoisuus ja kulttuuriset rakenteet. Hänellä on yli 300 julkaisua keskeisistä sosiologisista aiheista. Kivinen on johtanut monia Suomen Akatemian, EU:n ja NordForskin rahoittamia tutkimusprojekteja. Vuosina 2012-2020 hän johti myös Suomen Akatemian huippuyksikköä ”Venäjän modernisaation valinnat”. 

Markku Kivinen on toiminut useissa kansainvälisissä neuvottelukunnissa ja toimitusneuvostoissa. Hän on Routledge Series Studies on Contemporary Russia -lehden päätoimittaja. Hänen viimeisin kirjansa on Russian Modernization: A New Paradigm (Routledge 2021). Hän kirjoittaa säännöllisesti populaareja Venäjä-artikkeleita, ja kotimainen ja ulkomainen media on haastatellut häntä satoja kertoja. Hän on Venäjän tiedeakatemian sosiologian instituutin kunniatohtori, Euraasian tiedeakatemian täysjäsen (akateemikko). Markku Kivinen palkittiin Helsingin kaupungin tiedepalkinnolla 2014, Helsingin yliopiston hopeamitalilla 2011, Maanpuolustuskorkeakoulun mitalilla 2018 ja Vuoden kansalaisaktiivina 2009. Kivisen esikoisromaani Betonijumalia julkaistiin huhtikuussa 2009. Se on kuvaus suomalaisen yhteiskunnan modernisoitumisesta 1970-luvun molemmin puolin. Romaanin tapahtumat sijoittuvat Kivisen nuoruusvuosien Tapiolaan. Romaanin saksankielinen käännös Betongötter julkaistiin elokuussa 2014. Kivisen toinen romaani, Venäjän uhkaa Suomelle kuvaava Lähetin loppupeli, julkaistiin elokuussa 2016. Syksyllä 2024 Suomen Akatemian huippuyksikön pääteos ilmestyy myös venäjäksi.

Emma Hakala – Ympäristökriisi, turvallisuus ja rauhan mahdollisuudet

Emma Hakala on Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija. Hänen tutkimuksensa keskittyy ympäristöturvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaan, kuten kansainvälisten toimijoiden rooliin ympäristöturvallisuuden käytäntöjen rakentajina. Hän johtaa ”Ilmastonmuutos ja Suomen huoltovarmuus”-projektia sekä konfliktianalyysiä käsittelevää osaa “Water Cooperation and Peace – Finnish Water Way” -projektissa, jota UPI toteuttaa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyökumppanina.

Hakala valmistui valtiotieteiden tohtoriksi poliittisesta historiasta Helsingin yliopistosta vuonna 2019. Hänen väitöskirjansa keskittyi ympäristön turvaamiseen ja kansainvälisten järjestöjen rooliin konfliktin jälkeisellä Länsi-Balkanilla. Hakala on aiemmin suorittanut poliittisen historian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Hän toimii lisäksi tutkijatohtorina Helsingin yliopiston “Toxic Crimes: Legal Activism against Wartime Environmental Destruction” -projektissa ja on monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön jäsen.

Anja Nystén on kirjoittanut Kemikaalikimara-otsikon alla kaksi tietokirjaa kemiallisista aineista arjessamme ja pitänyt saman nimistä blogia. Vuonna 2015 Kuluttajaliitto palkitsi hänet Vuoden Kuluttajateko-palkinnolla ja vuonna 2016 Suomentiedetoimittajain liitto Tiedeviestintä-palkinnolla. 

Anja Nystén – Rahoittajana kestävää yhteiskuntaa rakentamassa

Nefco Oy

Anja Nystén toimii Nefco:n (Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö) ympäristö- ja kestävän kehityksen johtajana ja on työskennellyt Nefco:ssa 14 vuoden ajan. Koulutukseltaan Anja Nystén on kemiantekniikan diplomi-insinööri. Hänen asiantuntemuksensa kattaa kestävien investointien edistämisen ja ympäristövaikutusten arvioinnin rahoituspäätöksissä. Hän on mukana sekä innovatiivisten vihreiden teknologioiden ja ratkaisujen kansainvälistämisessä että uusiutuvan energian ohjelmissa Afrikassa ja Ukrainan jälleenrakennuksessa.

Pohjoismaiden Ympäristörahoitusyhtiö Nefco on vuonna 1990 perustettu kansainvälinen rahoituslaitos. Nefco pyrkii nopeuttamaan vihreää siirtymää. Oman pääomansa (Nefco Investment Fund) lisäksi Nefco hallinnoi useita rahastoja eri lahjoittajien puolesta ja tukee niiden kautta ympäristöön ja ilmastoon liittyviä hankkeita ja ohjelmia. Nefcon vihreä elvytys ohjelma (Nefco Green Recovery Programme for Ukraine) tarjoaa taloudellista tukea ja teknistä apua Ukrainan kunnille sodan suorien ja välillisten seurausten käsittelemiseksi.

Vesa Valtonen – Jos haluat rauhaa…

Vesa Valtonen on kokonaisturvallisuuden dosentti (MPKK), sotatieteiden tohtori ja prikaatikenraali. Hän on työskennellyt muun muassa tutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa ja Turvallisuuskomitean pääsihteerinä. Hän toimii nykyisin Pääesikunnan komentopäällikkönä.

Valtonen on varautumisen ja turvallisuustoimijoiden yhteistyön asiantuntija.

Jorma Ala-Sankila – Sotilaat rauhaa rakentamassa ja turvaamassa

Kenraalimajuri, evp

Jorma Ala-Sankila on toiminut Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajana vuodesta 2021 lähtien. Hän on ollut puolustusvoimien palveluksessa vuosina 1977-2016. Tehtäviä mm. Utin Jääkärirykmentin komentaja, Puolustusvoimien Kansainvälisen keskuksen johtaja, Karjalan Prikaatin komentaja, Pääesikunnan valmiuspäällikkö, Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja ja Maavoimien esikuntapäällikkö. Puolustusasiamiehenä Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa. Rauhanturvatehtävissä Bosnia-Hertsegovinassa ja Kosovossa. Ala-Sankila siirtyi reserviin vuonna 2016.

Marianne Laxén – Feministinen rauha

Marianne Laxénin elämänuran punainen lanka on ollut työ sukupuolten tasa-arvon, pohjoismaisen yhteistyön ja rauhan hyväksi. Hän on toiminut Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tutkijana, Sosialidemokraattiset Naiset-järjestön pääsihteerinä, Pohjoismaisen ministerineuvoston virkamiehenä sekä Ruotsin hallituskanslian tasa-arvotoimiston johtajana.

Marianne on Women´s International League for Peace and Freedom (WILPF) Suomen osaston hallituksen jäsen, sekä kansainvälisen liiton sääntötoimikunnan puheenjohtaja. Hän toimii Suomen Rauhanliiton varapuheenjohtajana ja on ollut aloitteentekijänä uuden pohjoismaisen rauhanverkoston perustamiseksi; Nordic Peace Alliance (NPA) joka perustettiin viime vuonna. Nyt hän on NPA:n koordinaatiotyöryhmän toinen suomalainen jäsen.

Ilkka ja Vappu Taipale – Sorto, sekasorto vai sosiaalipolitiikka?

Ilkka ja Vappu Taipale ovat omien sanojensa mukaan kaksi vanhaa rauhanaktivistia. He ovat tehneet elämäntyönsä sekä lääketieteen ja politiikan että ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämisen parissa.

Katri Merikallio – Mitä rauhannobelisti Martti Ahtisaari nyt ajattelisi?

Katri Merikallio, VTM, on tietokirjailija ja toimittaja. Merikallio on kirjoittanut mm. kirjat Miten rauha tehdään – Ahtisaari ja Aceh, Matkalla – Martti Ahtisaaren tarina (yhdessä Tapani Ruokasen kanssa) sekä Näin syntyy rauha – Martti Ahtisaaren CMI:n matka suomalaiseksi menestystarinaksi (yhdessä Antti Ämmälän kanssa). 

Merikallio työskenteli toimittajana Suomen Kuvalehdessä 1995-2019

Arja Alho – Pelosta luottamukseen

VTT, sosiologia HY (2004) ja Ydin-lehden päätoimittaja (2009-).

Arja Alho on myös toiminut poliittisena päättäjänä 1980-luvun alusta alkaen eri  jaksoja aina tähän päivään asti: kuntapäättäjä Helsinki ja Siuntio, 
kansanedustaja ja valtioneuvoston jäsen.

Posted on : By : Tutuseura Posted in : Futura-tulossa

Futura 1/2025

Futura-lehden 1/2025 -numeron teema on Nuoret, nuorisotutkimus ja tulevaisuus. Aika parantaa nuoruudesta muttei ole samantekevää miten.

Kutsumme kirjoittajia tarkastelemaan nuorten ja nuorisotutkimuksen tulevaisuutta avoimesti, rohkeasti ja visionäärisesti tulevaisuuteen vaikuttavana ilmiönä. Vierailevina päätoimittajina toimivat Hannu Linturi ja Marja-Liisa Viherä.

Tulevaisuudentutkimuksen yksi tehtävä on kartoittaa tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja muutosvoimia. Tässä teemanumerossa kysymme, minkälaisia tulevaisuuden toisaalta muuttuvia sekä muuttavia ja toisaalta uusiutuvia muutosvoimia nuoruus ja siihen kytkeytyvät instituutiot voivat parhaimmillaan ja pahimmillaan olla. Nuorisotutkimus on tulevaisuudentutkimuksen tavoin monitieteinen kohdespesifi tutkimuksen laji ja se muodostaa myös yhteisön, jolla on tutkimisen ohella eetos tarkastella omaa tutkimuskohdettaan kehittävästi. Molempien tiedonalojen vahvuuksiin kuuluu kyky kommunikoida tieteen- ja toimialajakojen yli ja hahmottaa ratkaisumalleja moniin aikamme viheliäisiin kipukohtiin. Nuorisotutkijat ovat juuri raportoineet, miten nuorisotyöntekijät (yhteisöpedagogit) ovat olleet mukana ratkomassa koulun ongelmia.  

Lehden julkaisemisen aikoihin tulee kuluneeksi 10 vuotta Anita Rubinin kuolemasta. Anita teki väitöksensä nuorten tulevaisuuskuvista. Hänelle tärkeitä aihepiirejä olivat oppiminen ja koulut, tieteen ja taiteen vuoropuhelu, ja ekologisesti kestävä tulevaisuus, jota hän tarkasteli tavalla, josta nykyään käytettäisiin termejä planetaarinen ja transformatiivinen. Teemanumerossa erityisen toivottuja ovat tekstit, jotka käsittelevät tai sivuavat näitä teemoja. Julkaisija omistaa tämän Futura-lehden Anitan muistolle.

Tulevaisuuden tutkimuksen seura järjestää 6.–7.9. nuorisoteemaisen “Uusia maailmoja, tulevia tekijöitä” -kesäseminaarin Mikkelissä. Tapahtuma on Futura-lehden tavoin Anita Rubinin muistoseminaari ja sen ohjelma-antia on mahdollista jatkaa Futuran artikkeleiksi. Jos aiheet ja aikataulut sopivat, niin otamme mielellämme vastaan myös ehdotuksia seminaarin aiheiksi.

Futura on kunnianhimoisesti monitieteisiä ja -näkökulmaisia tulevaisuuskeskusteluja edistävä tiedelehti. Futurassa julkaistaan niin vertaisarvioitavia artikkeleita, artikkeleita, katsauksia, kirja-arvosteluja, puheenvuoroja kuin muita vapaamuotoisempia kirjoituksia. Kirjoitusten tulee olla tulevaisuudentutkimukseen ja ennakoinnin maailmaan kytkeytyviä ja siksi kirjoituksissa tulisi käyttää myös tulevaisuudentutkimuksen lähteitä. Kirjoitusohjeet: https://www.tutuseura.fi/wp-content/uploads/2021/11/ohjeet-kirjoittajille-Futura2021.pdf. HUOM! Ohjeista on tulossa päivitetty versio piakkoin, päivitys koskee vain viittausohjeita.

Tarvittaessa ota yhteyttä: hannu.linturi@metodix.fi

Tähän numeroon 1/2025 ehdotettavat abstraktit tulee lähettää sähköpostilla hannu.linturi@metodix.fi ja valmiit tekstit tulee lähettää FUTURA-lehden toimituksen portaaliin: https://journal.fi/futura. Alustavien abstraktien (max. 250 sanaa) määräpäivä on 18.8.2024. Hyväksyttyjen abstraktien pohjalta syntyvien valmiiden tekstien määräpäivä on 1.11.2024 vertaisarvioiduille teksteille ja 15.11.2024 muille teksteille.

Posted on : By : Tutuseura Posted in : Futura-aiemmat

Futura 1/2024

Monipaikkaisuuden moninaisuus

Sisällysluettelo:

PÄÄKIRJOITUS:

Monipaikkaisuudesta monitieteisesti  / Laura Pouru-Mikkola, Hazel Salminen ja Marja-Liisa Viherä

REFEREE-ARTIKKELIT:

Monipaikkainen hoiva maaseudun vahvistuvana ilmiönä / Mari Kattilakoski ja Kati Pitkänen

”Niinku vaikutusmahdollisuudet on tosi paljon muuttunu viime vuosina” Etnografinen tutkimus Norjaan pendelöivien sairaanhoitajien ammatillisen toimijuuden muutoksesta / Katja Laakkonen

Avoin ambidekstrisyys – avain tulevaisuustietoisuuteen / Sanna Ketonen-Oksi, Minna Pura ja Susanna Kivelä

ARTIKKELI:

Työn muuttuva maantiede: työelämän tulevaisuus, monipaikkaisuus ja aluekehitys / Laura Pouru-Mikkola ja Toni Ahlqvist

KATSAUKSET:

Monipaikkaisuuden moninaisuus hybridityön organisoinnin hedelmänä ja kutsuna kolmansiin paikkoihin / Sirkka Heinonen

Toimistotyö monipaikkaistuu, mutta etätyöntekijät passivoituvat? / Tuija Leskinen, Miika Tuominen ja Kristin Suorsa

Kestävästi monipaikkainen maaseutu – Millaista maaseutua poliittisella ohjauksella rakennetaan? / Anna-Mari Simunaniemi ja Helka-Liisa Hentilä

Ideoita monipaikkaisuuden kehittämiseen – ajantasainen tieto monipaikkaisuuden edistämisen tukena / Maria Puustinen

PUHEENVUOROT:

Viestintävalmiudet edellytyksenä monipaikkaisuuteen – McLuhanin maailmankylästä kaikkien halukkaiden maailmankylään / Marja-Liisa Viherä ja Leena Viukari

Tulevaisuusvaliokunta eilen, tänään, huomenna: Kansalaisaloitteesta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnaksi ja kansainvälisen tulevaisuuspolitiikan edistäjäksi / Sirkka Heinonen

KIRJA-ARVIO:

Olemisen sijaan tulemisia joksikin – joustavia identiteettejä post-normaalin jälkeisissä outojen maailmojen uudessa normaalissa / Sirkka Heinonen, Paula Pättikangas, Amos Taylor ja Riku Viitamäki

TILAUKSET:

Futura-lehti tulee Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäsenille jäsenetuna, myös sähköinen Futura.

Tilaukset: toimisto@tutuseura.fi (painettu lehti)

  • Painetun lehden vuosikerta 57€
  • Vuosikerta ulkomaille 68€
  • Irtonumero jäsenille 8,40€, muille 15,40€
  • Sähköinen Futura-lehden irtonumero 12,50€
Tilaa sähköinen irtonumero

Kirjoittajakutsu:

Kutsumme kirjoittajia tarkastelemaan monipaikkaisuutta avoimesti, rohkeasti ja visionäärisesti tulevaisuuteen vaikuttavana ilmiönä. Vierailevina päätoimittajina toimivat Laura Pouru-Mikkola, Hazel Salminen ja Marja-Liisa Viherä.

Ihminen eli liikkuvaa, vaeltamiseen perustuvaa elämää kunnes maanviljelyn keksimisen myötä asettui paikoilleen. Sen jälkeen yhteiskunnat alkoivat rakentua yksipaikkaisuuden ympärille. Monet ovat kuitenkin eläneet liikkuvaa ja monipaikkaista elämää olosuhteiden pakosta, esim. työn tai perhesuhteiden takia. Monien alkuperäiskansojen elämäntapa on perustunut lähtökohtaisesti monipaikkaisuuteen. Suomessa mökkeily on perinteisesti ollut vahva monipaikkaisuuden ajuri. Viime vuosina keskusteluun on noussut ns. citymaalainen elämäntapa, joka yhdistää maalla ja kaupungissa asumista. Koronapandemian myötä koettiin merkittävä työelämän monipaikkaistuminen, kun huomattiin, että suurinta osaa tietotyöstä voi tehdä paikkariippumattomasti. Digiajan vaeltajat, “diginomadit” tekevät töitä paikkariippumattomasti ja vaihtavat asuinpaikkaa mielensä mukaan. 

Tulevaisuudentutkimuksen yksi tehtävä on kartoittaa tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja muutosvoimia. Tässä teemanumerossa kysymme minkälainen tulevaisuuden muutosvoima monipaikkaisuus voi olla? Vuosisatoja yhteiskuntamme lähtöoletuksena on ollut yksipaikkainen elämä, mutta mitä tapahtuu, kun tämä perusoletus murtuu ja monimuotoistuu. Mitä kaikkea monipaikkaisuus voi olla? Millaiset signaalit, trendit ja ajurit vahvistavat ja heikentävät monipaikkaisuutta ilmiönä? Millaisia uhkia, mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ilmiöön liittyy? Millaisia pitkän tähtäimen vaikutuksia monipaikkaistumisella on esim. yksilöihin, kulttuuriin, yhteiskuntaan, ympäristöön, talouteen ja työelämään?

Futura on kunnianhimoisesti monitieteisiä ja -näkökulmaisia tulevaisuuskeskusteluja edistävä tiedelehti. Futurassa julkaistaan niin vertaisarvioitavia artikkeleita, artikkeleita, katsauksia, kirja-arvosteluja, puheenvuoroja kuin muita vapaamuotoisempia kirjoituksia. Kirjoitusten tulee olla tulevaisuudentutkimukseen ja ennakoinnin maailmaan kytkeytyviä ja siksi kirjoituksissa tulisi käyttää myös tulevaisuudentutkimuksen lähteitä. Kirjoitusohjeet: https://www.tutuseura.fi/wp-content/uploads/2021/11/ohjeet-kirjoittajille-Futura2021.pdf.

Tarvittaessa ota yhteyttä: laura.pouru-mikkola@utu.fi

Tähän numeroon 1/2024 ehdotettavat tekstit ja abstraktit tulee lähettää FUTURA-lehden toimituksen portaaliin: https://journal.fi/futura. Alustavien abstraktien (max. 250 sanaa) määräpäivä on 6.8.2023. Hyväksyttyjen abstraktien pohjalta syntyvien valmiiden tekstien määräpäivä on 1.11.2023 vertaisarvioiduille teksteille ja 15.11.2023 muille teksteille.